Korkeus -64
Luolat — vanhat kaivoskuilut ja luonnonluolat, jotka kiemurtelevat Pinnan alla — ovat rikkonainen, valoton alamaailma kaivettuja tunneleita ja sortuneita käytäviä, aivan toisin kuin tehdyt Pyhäköt. Ne kuuluvat kokonaan epäkuolleille, ja vaeltaja, joka laskeutuu ilman hyvää syytä, nousee harvoin takaisin. Ja silti, kaikesta vaarasta huolimatta, syvä pimeys kätkee todellisia aarteita — niiden joukossa laite, joka tekee Arkkitehtien tauluista luettavia — niille, jotka ovat valmiit laskeutumaan ja ottamaan ne.
Tunnelit vilisevät hoippuvia Estäjiä ja, vielä lukuisampina, luisia Palaajia, jotka vartioivat pimeyttä synkin aikein. Heidän kaikkien yllä hallitsee Luukuningatar, kruunattu ja viittaan puettu Palaaja, joka ei päästä yhtäkään tunkeilijaa elävänä valtakunnastaan. (Estäjistä, Palaajista ja Luukuningattaresta katso Palaaja.)